Luiseva perjantaiasu.

Perjantaina kävimme istumassa iltaa ja juhlimassa erään kaverin tupaantuliaisia sekä synttäreitä.
Ilta oli tosi hauska, vaikkakin Rappakaljan peluusta kehkeytyikin melkoista kilpahuutoa, kuten kyseisellä isoäänisellä porukalla tuppaa usein käymään :D

Päällä oli uusi t-paita ja sen seurana mustaa sekä päässä joskus yläasteikäisenä ostamani pääkallohuivi.

T-paita Gina Tricot, farkut Dr. Denim, neule H&M, pääkallohuivi
 Ruotsinmatkalta Luulajasta, muttei mitään hajua mistä sieltä.

Tyttöjenilta

Pidimme eilen tyttöjenillan siskoni kanssa kahdestaan (tai no keittoa oli syömässä myös poikkis, joka lopun illasta puuhaili omiaan ja välillä tuhahteli tyttöhöpötyksille ja kikattelulle).

Illan ohjelmassa oli tehdä ranskalaista sipulikeittoa Voisilmäpeliä-blogista löydetyllä ohjeella. Voi sitä kyynelten määrää kun sipuleita piti pilkkoa kattilallinen, huh. Mutta lopputulos oli hyvä, tätä pitää tehdä toistekin!

Keiton jälkeen aloimme katsomaan tyttöhömppää, tällä kertaa Himoshoppaajan salaiset unelmat -elokuvaa (ei ollut kyllä kummoinen, mutta eipä väliä). Leffan kaveriksi halusimme tehdä jotkin kivat drinkit ja netin drinkkiohjeita selaillessa päädyimme Sinkkuelämästäkin tuttuun Flirtiniin, oli ihan makoisaa.

Leffan, drinkkien ja höpöttelyiden jälkeen siskoni jäi meille yökylään ja aamulla kuuntelimme hyvää musaa ja katselimme vähän Michael Jacksonin This is it:iä. 

Mm. näillä rempseillä biiseillä aamu lähti hyvin käyntiin (ja nyt myös viikonloppufiilis). Hitsit että tykkään tuosta My Chemical Romancen uudesta biisistä. Kuulin sen radiosta ensimmäisen kerran pari päivää sitten, jonka jälkeen olen kuunnellut sitä Spotifysta monta monta kertaa.

Tee-se-itse -villapaita kännykälle

Katselin eilen netistä itselleni kännykkäpussukkaa, jolla voisin suojata HTC Desireni käsilaukussa ilman paksua silikonisuojaa, joka alkoi jo kyllästyttää minua. Hoksasin pussukoita miettiessäni että paksusta langasta neulomalla sellainen olisi helppo tekaista itse, ja löysin lankalaatikostani sopivan langan pussukkaa varten. En muista langan nimeä, se on lojunut laatikossa melko kauan (itse asiassa olen aloittanut samaisesta langasta pipon, jonka ajattelin saada vihdoin valmiiksi).

Pussin tekemisessä ei kovin kauaa mennyt (tosin tuttuun tyyliin jouduin purkamaan sen pari kertaa kun mokailin jotain). Neuloin 10 silmukan levyisen ja kaksi kertaa puhelimen pituisen suikaleen, jonka sitten ompelin reunoista yhteen. Lopuksi kiinnitin siihen sulkemista varten pienen lankalenkin, ompelin napin ja tadaa! Desiren uusi villanuttu on valmis.

Naurua riittämiin

Olen nauranut kahtena iltana maha kippuralla elokuvien parissa, eilen Get him to the Greekille (suom. Keikkaa pukkaa) ja tänään Napapiirin sankareille.

Get him to the Greek on tarina levy-yhtiöapulaisesta, jolla on kaksi päivää aikaa saada rellestävä rock-legenda Lontoosta Hollywoodiin tähden comeback-konserttiin. Leffa oli hauskaa rokkikohellusta, tykkäsin! Russel Brandin esittämän rock-staran Aldous Snow ulkonäkö ei tietenkään haitannut yhtään elokuvaelämystä ;D

Rokkikukkoilun lisäksi kävin tosiaan tänään katsomassa Napapiirin sankarit toistamiseen. Toistamiseen siksi, että pääsin ensimmäisellä kerralla ilmaiseksi ennakkonäytökseen, ja tänään kävin elokuvissa perheeni kanssa äidin kustantamana. Ei haitannut yhtään, varsinkin kun leffa on mielestäni mitä loistavin.
Elokuvan kotisivujen mukaan Napapiirin sankarit on "Seikkailukomedia digiboksista, rakkaudesta ja suomalaisen miehen sisäisestä sankaruudesta".


Leffa on täynnä mahtavaa huumoria, suomalaista sisua ja kaunista lappilaista maisemaa. Myös toisella katselukerralla jaksoin nauraa kovaan ääneen jatkuvalla syötöllä, tämä on kyllä ehdottomasti yksi kotimaisten leffojen suosikeistani, kannattaa todella käydä katsomassa!

Kuvat www.gethimtothegreek.net, www.kinovaakuna.fi/ ja www.finnkino.fi

Ps. Emu-haaveilut sen kuin jatkuvat. Pyörimme poikaystävän kanssa päivällä kaupungilla kun emme keksineet mitään tekemistä (yritimme Snooker Timeen pelaamaan biljardia, muttemme mahtuneet sekaan joidenkin viikkokisojen takia, hmph). Poikaystävä halusi sopivasti käymään Stockkan urheiluosastolle, raahasin hänet samalla Emu-laatikoiden viereen ja esittelin kenkien mahtavia ominaisuuksia. Iskin jopa miehelle jalkaan Emut hänen koossaan vakuuttaakseni hänet siitä, kuinka minun on ehkä pakko saada sellaiset, ja miten se joulu kohta jo koittaakin, heh..

Vanhat kunnon maiharit

Kaivoin kaapista esiin paljon elämää nähneet maiharini, joita käytin viimeksi viime talvena ja silloinkin ehkä kaksi kertaa. Jostain syystä kengät ovat jääneet parina viime vuotena vähälle käytölle, kun olen haalinut niin paljon uusia kenkiä. Nämä punertavat maiharit on tosiaan ostettu Kenkämeklarista joskus neljä-viisi (?) vuotta sitten. Silloin kun ne ostettiin, tuli niitä myös käytettyä kovasti, todisteena monituisia naarmuja ja jopa nokare vihreää maalia jossain päin kenkää. Ovatpahan ainakin katu-uskottavat...

Maihari-innostukseni heräsi kun lueskelin mm. Nelliinan ihastuksesta Dr. Martenseihinsa. Myös minua innostaisivat mustat ja punaiset Martensit, sekä varsinkin sellaiset korolliset versiot, oi nam. Noh, muistin kuitenkin että omassa kaapissa lymyilevät ihan hyvät maiharit, joten Nelliinan mallista inspiroituneena vetäisin ne jalkaan pikkusiskon neulomien villasukkien ja sukkisten kanssa.

Nyt keittiöstä leijailee kyllä sellainen herkkutuoksu, että pakko lähteä maistelemaan. Leivottiin poikaystävän kanssa yhteisvoimin rahka-persikkapiirakka, saattaa olla aika hyvää ;D. Otan kyllä ison annoksen sitä ja linnoittaudun sohvalle katsomaan jotain kivaa leffaa. Hyvät viikonloput jatkot!

Pitkästä aikaa päivän asu

Sainpa taas pienen tauon jälkeen otettua asukuvia, tai siis ystäväni Suvi otti niitä kovasti jo lehdistä kaljuuntuneessa Franzenin puistossa, kiitos muru! 

Jokin kumma laiskuus on vallinnut viimeaikoina, kun ei ole jaksanut joko käyttää tarpeeksi mielikuvitusta pukeakseen jotain muuta kuin samaa farkut-ruutupaita-prätkäsaappaat/kiilakorot-yhdistelmää tai sitten jos päällä onkin ollut jotain hivenenkään jännittävämpää, on puuttunut kuvaaja, tarvittava valo tai jokin muu.

Nahkatakki Bruno Z (Nahka Albert), t-paita ja huivi
H&M, farkut Only, kengät Vagabond

Tänään päällä oli Hulluilta päiviltä ostetut Onlyn farkut ja uudet lempikengät, joita hehkutin täällä niiden saavuttua. Kengät ovat olleet käytössä paljon, vaikkeivat olekaan vilahtaneet blogissa vielä jalassa asti. Löysin eilen Hennesin ale-rekistä tuon valkoisen t-paidan, jonka rintatasku on koristeltu paljetein ja helmin. Riittävän yksinkertaisesti kimallusta rennossa v-aukkoisessa paidassa, juuri sopiva minun makuuni. Vaikka paita on rennon mallinen, niin taskun yksityiskohta tekee siitä kiinnostavan, jolloin se piristää kivasti arkiasua ja toimii myös vaikkapa baarivaatteena.

Haaveiden syysasu

Tein polyvore.comissa kollaasin asusta, jollainen olisi kiva vetäistä päälle vaikkapa tänään. Asu koostuu monista omista must have vaatekappaleista, tosin niiden luksusversioista. Mustat pillifarkut, harmaa neule, huiman korkeat nilkkurit ja pari simppeliä, mutta näyttävää korua, kaikki toimivia ja monikäyttöisiä vaatekaapin peruspilareita.

Neule ja toppi Alexander Wang, farkut Victoria Beckham, kengät Burberry, laukku ja kaulakoru Alexander Wang, sormus Lagos.

Ps. Huhhuh, laskinpa huvikseni, että kyseisen asukokonaisuuden hinnaksi tulisi rapeat kolme ja puoli tonnia, kun yksin Wangin laukkukin maksaa jo yli tonnin ja nuo Burberryn jumalaiset Prorsum Aviator bootsit 790 euroa. Ei ihan opiskelijabudjetin pukeutumista.
On se hyvä että on olemassa tämmöisiä Polyvoreja, joissa köyhä opiskelijakin voi haaveilla merkkivaatteista. Tosin paha mielihän tästä loppujen lopuksi vain tulee, kun menee näiden jälkeen tuijottamaan omaa hennesin ja ginan täyttämää vaatekaappia... 

Feel unique

Sain pari päivää sitten postista paketin, joka sisälsi brittiläiseltä feeluniquelta tilaamiani Tigin tuotteita.

Tilasin nettikaupasta pörröpehkoani silottamaan ja suoristamaan Bed Headin Control Freak -seerumin, jota ystäväni on suositellut sekä heräteostoksena Bead Head Dumb Blonde Smoothing Stuffia, jonka myös pitäisi laittaa pörröiset hiukset kuriin, piilottaa kaksihaaraiset ja antaa kutreille kiiltoa. Hiustököttien lisäksi nappasin ostoskoriin kaksi Bed Headin luomivärisivellintä ihan kokeilumielessä. Siveltimillä oli molemmilla hintaa vain n. neljä euroa, joten päätin ostaa ja kokeilla onko niistä mihinkään. Leveä ja littana The Love brush tuntuu ihan asiansa ajavalta, mutta pyöreältä V.I.P. brushilta en odota ihmeitä. En ole vielä ehtinyt testata siveltimiä, enkä hiustuotteitakaan kunnolla, raportoin myöhemmin tuloksista!

Olen tilannut feelunique.comista nyt kaksi kertaa, ja voin kyllä suositella sitä muillekin. Esimerkiksi nyt tilaamani Control Freak seerumi maksoi tuolla noin puolet vähemmän kuin kampaamokaupoissa ja vaikkapa Tigin isot shampoo ja hoitoaine duopackit maksavat noin 26 euroa. Itselläni tilaukset ovat aina sujuneet ongelmitta ja tuotteet tulleet postissa noin viikossa. Kannattaa huomata, että tilauksen on hyvä olla alle 45 euron hintainen, muuten siitä joutuu maksamaan tullimaksun. Mutta ilmaisilla postikuluilla voi tilata tuotteita vaikka muutaman päivän välein pienissä erissä!

Villasukkia kaikissa sateenkaaren väreissä

Seuraa jatkoa sarjassamme mukavuudenhaluisen vilukissan varpaanlämmittimet.

Ilmeisesti ajatukseni eivät kykene pyörimään minkään muun kuin lämpimien ja pehmeiden asioiden ympärillä nyt, kun ulkona on havaittu jo lunta ja pakkasta (hyi). 

Vaatetukseni muodostuu hyvin pitkälti mustan ja harmaan eri sävyistä, mutta havahduin tänään taas huomaamaan, kuinka minulta löytyy värejä joka lähtöön yhdestä vaatekappaleesta, nimittäin villasukista. Olen tällä viikolla alkanut kaivelemaan villasukkia kätköistä esiin kun kauhistuin kamalia puheita lumimyrskystä ja sen sellaisesta. 

On jännää huomata joka syksy, että miten sitä on värikammoisena ihmisenä tullutkin hamstrattua vaatekaappiinsa villasukkia kaikissa sateenkaaren väreissä. Noh, täytyy myöntää että minusta on ihan hauskaa kun mustanpuhuvan vaatetuksen väripilkkuna loistavat riemunkirjavat villasukat. 

Eilen hain äidiltä parit upouudet villasukat muutaman jo kotona odottaneen sukkaparin kavereiksi, nyt on varpaiden lämpö taattu koko pitkän talven ajaksi. Suosikkini kuvassa olevasta sukkalaumasta ovat valkoiset kuviovartiset sukat, jotka olen saanut joululahjaksi pikkusiskoltani, joka onkin varsinainen neulojamestari. Niitä tulee vain käytettyä melko harvoin koska pelkään sotkevani kauniin valkoiset sukat. Toiseksi eniten tunnearvoa löytyy alareunan tummanvihreistä sukista, ne ovat isomummoni tekemät.

Emuja talven varalle

Olen yllättänyt itseni haaveilemasta Ugg-saappaista, vaikka olen aina ajatellut niiden olevan ihmeellistä hömpötystä ja kaiken lisäksi rumia. Kuka nyt haluaisi maksaa monta sataa euroa tyhmän muotoisista ja näköisistä lättäsaappaaista?

Erehdyin sujauttamaan Emu-merkkiset lampaannahkasaappaat jalkaani Stockmannilla, enkä olisi enää halunnutkaan ottaa niitä pois. Ihanan pehmeällä lampaanvillalla vuoratut kengät hellivät ja lämmittävät jalkoja kuin unelma, ja nahka on käsitelty vedenkestäväksi. Ei kuulosta enää yhtään niin hömpötykseltä kuin aikaisemmin.
Ulkonäkö ei edelleenkään ole mielestäni hurmaavimmasta päästä, mutta voisin ehkä antaa sen anteeksi, jos jalkani saisivat uinua pumpuliunelmassa laiskoina ja hyytävän kylminä talvipäivinä. Harmaa väri miellyttää minua eniten, se sopisi muihin vaatteisiini eikä olisi ihan samanlainen ruskea tai beige joita näkee joka toisella vastaantulijalla.

Emu Australia Stinger Lo

 Minulla ei kuitenkaan nyt ole varaa kyseisiin varpaanlämmittimiin, ja halppisversioita en suostu ostamaan, koska ne eivät ole kestävät, painuvat heti rumasti lyttyyn, eivätkä pidä vettä. Jos joskus päädyn ostamaan uggit, on niiden oltava edes hyvää laatua.


Kuva Sheepskinshoes.com

Perjantaibiisi

Teininä yksi suosikkibändeistäni oli kotimainen Children of Bodom. Moneen vuoteen ei ole tullut yhtyettä kuunneltua laisinkaan, nyt sattumalta katsoin Youtubesta muutaman videon ja ai miten hyviltä ja nostalgisilta ne yllättäen kuulostivatkaan.



Olen nyt huudattanut Trashed, Lost & Strungoutia muutaman kerran volyymit kaakossa, tämän voimalla onkin hyvä lähteä tunkemaan ihmismassaan Hulluille päiville. Hyvät viikonloput kaikille!

Rakkauskengät

Kyllä, olen rakastunut. Ei, en ole rakastunut uuteen mieheen, enkä uudelleen vanhaan. Olen rakastunut johonkin, jonka ansiosta syksy, talvi ja koko elämä parantui monta astetta kertaheitolla.

Tässä pieni vihje, joko arvaatte?

Kirjoittelin jo aikaisemmin Vagabondin kiilakorkonilkkureista, joita ilman elämä ei ehkä jatku. Olen arponut vetoketjulla tai nauhoilla varustettujen Thelmojen välillä, ja vihdoin tilasin niistä toiset. Koska vetoketju-Thelmoja ei tuntunut löytyvän oikeassa koossa tilasin Brandosilta nauhalliset, ja tänään hain paketin postista. Pakettia avatessa olo oli kuin pikkutytöllä jouluna, mutta vielä autuaammaksi olo muuttui kun sain vedettyä kengät jalkaan. Ne ovat täydelliset.

Kengät ovat todella mukavat jalassa, korko on tukeva, eikä kumisen pohjan pitäisi olla yhtä liukas kuin kovat muoviset usein ovat. Vaikka korkoa onkin 9 senttiä, voi kengillä silti lampsia kuin tasapohjaisilla saappailla tai maihareilla. Täydellinen yhdistelmä korkokenkien olemusta nostattavaa taikaa ja maihareitten mukavuutta ja ronskiutta. Kyllä voi hymyssä suin syödä loppu kuun kaurapuuroa uudet lempikengät jalassa.

Kirjekuorilaukkuja

Aamu alkoi kirjaimellisesti mikropuurolla, kun puurot olivat hienosti mikrossa pitkin seiniä. Tohelona tuijottelin ikkunasta kaksi sekuntia liian kauan, jolloin tuho ehti tapahtua, ei auttanut kun laittaa uusi satsi puuroa.

Puurotaistelun jälkeen erehdyin avaamaan Net-a-porterin ihan vaan hetkeksi, mutta tässä sitä edelleen istutaan noin tunti myöhemmin... Onneksi ei ole (vielä) kiire mihinkään. Olen kuolannut monenlaisia käsilaukkuja, ja varsinkin vähän isompia kirjekuorilaukkuja, jollainen löytyy myös omalta toivelistalta. Kaksi ihanaa kainaloista iskivät eritoten silmääni, Jimmy Choon Zulu clutch ja Mulberryn Lizzie.

Huoh, saahan sitä haaveilla, mutta kun molempien laukkujen hinta ylittää kuukauden vuokran, niin haaveeksi jää. Haaveilu jatkuu halvempaa versiota etsiskellessä.

Kuvat NET-A-PORTER

Leppoisa sunnuntai

Sunnuntai on sujunut rauhallisissa ja mukavissa merkeissä äidin tekemän ruuan, lautapelien ja kovasti ikävöidyn koiraherran parissa.

Kaivoin taas vaatekaapista päälle jotain, jota ei ole tullut paljoa pidettyä, eli Vero Modan "silkki"tunikan. Tunika levenee alaspäin A-linjaisesti, mutta on helmasta turhankin leveä. Mietin koko aamun erilaisia viritelmiä, joista päädyin versioon jossa tunika on sidottu lantiolta kapeammaksi toisesta mekosta otetulla trikoovyöllä ja vedetty vähän pussimaiseen muotoon. Lopputulos ei ollut ehkä parhaasta päästä, koska pussimalli oli vähän liiankin pussi ja sai minut näyttämään melko möhömahalta, pitää siis vielä kehitellä tuosta tuunauksesta jokin ei ihan niin raskauspaidalta näyttävä versio.

Tänään raskauspaidan pussitunikan yleisönä onneksi oli vain oma perhe ja vanhempieni sekarotuinen Waldo-koira, jonka kanssa pääsin pitkästä aikaa koirapuistoon leikkimään.

Nahkatakki Bruno Z, silkkitunika Vero Moda, huivi H&M, kengät TenPoints

Rakas karvanaama

Nyt pitäisi alkaa leipomaan herkkusieni-pekonipiirakkaa nälkäiselle frisbeegolffarille ennen kuin jumitun seitsemältä telkun ääreen vahtaamaan tanssiohjelmia.

Neulemekko ja kiilakorkoja

Vietin syyskuun shoppailulakossa, jossa melko hyvin onnistuinkin. Takki minulla oli lupa ostaakin sekä tietysti jotain välttämätöntä, mutta täytyy myöntää että pari kertaa sorruin myös johonkin ei-niin-välttämättömään... Nyt kun on vihdoin lokakuu, niin pakkohan se oli heti ostaa edes yksi neulehärpäke syksyn kunniaksi. Lindeksiltä löytyi mustanharmaa neulemekko suurella kauluksella/hupulla/minä sitä ikinä haluaakaan käyttää, sekä mekon kaveriksi hitusen kiiltäväpintaiset legginsit.

Neulemekko ja legginsit Lindex, kengät Dinsko

Kengät Vagabond

Puin päälleni koko komeuden kesällä ostamieni kiilakorkojen kanssa, mutta ennen kaupungille lähtöä oli pakko vaihtaa kengät hieman umpinaisempiin versioihin, eli Vagabondin kankaisiin kiilanilkkureihin, joissa niissäkin kuitenkin varpaat vilkkuvat. Olkoon tänä iltana niiden viimeinen käyttökerta ennen kuin ne saavat siirtyä talviunille.

Seuraavaksi ohjelmassa herkku-tortillat ja vähän myöhemmin Cafe Kulumaan yksille, tai ehkä kaksille. Hauskaa lauantai-iltaa!

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Vaatekaapin uumenista

Eilen illalla tutkin vaatekaappiani ja päätin ottaa sieltä pitkästä aikaa esiin pari vaatetta, joita olen käyttänyt hyvin vähän vaikkei niissä mitään vikaa olekaan. Tänään asu koostui siis kahdesta melko harvinaisesta vaatekappaleesta, joiden kaverina tutut ja turvalliset prätkäsaappaat sekä uuden karhea, mutta silti jo kovasti käytetty takki.

Harmaa, melkein polviin ulottuva hame on majaillut kaapissani jo muutaman vuoden ja sitä on käytettykin silloin tällöin. Koska omistaja sattuu rakastamaan rentoja ja lyhyitä (trikoo)hameita ja mekkoja, tuntuu paksu farkkumainen kangas vähän tönköltä, joten siitäpä löytyynee suurin syy hamosen harvaan käyttöön. Liian tönkköyden ja korrektiuden karistamiseksi puin hameen kaveriksi musta-valkoisen printtigollegen, jota olen käyttänyt kahdesti sen jälkeen kun sen viime syksynä ostin. En tiedä mistä tämä johtuu, pitänee korjata virhe nyt.

Takki ja hame H&M, gollegepusero Only,
 prätkäsaappaat Bianco

Kuvioinnin lisäksi napitettu ja käännettävä kaulus
tekee rennosta gollegesta kiinnostavan