Sinisen vihaajasta joksikin muuksi

Teini-iässä suhtauduin värien käyttöön vaatteissa suurella varauksella. Tietyssä vaiheessa pukeuduin lähinnä mustaan ja korkeintaan pieniin punaisen ja armeijanvihreän pilkahduksiin, mutta AINA vain yhteen väriin mustan lisäksi. Vihreän ja punaisen yhdistelmässä tunsin oloni liikennevaloiksi. Pinkki oli mielestäni ällö tyttöväri, sinistä olen inhonnut aina, enkä ole koskaan omistanut juurikaan sinistä missään muodossa. Farkut ovat ainoa poikkeus, ne eivät ole sinisiä, vaan farkkuja :D

Ensin huomasin kykeneväni yhdistämään asuun useampaakin kuin yhtä väriä mustan kanssa. Seuraavaksi hankin iloisen värisiä treenivaatteita, koska pirteissä väreissä nyt vaan on kivempi reippailla. Yhtäkkiä huomasin pitäväni pinkistä. Hommasin pinkit lenkkarit ja gollegehaalarin (edelleenkään en tosin osaisi kuvitella itseäni oikeissa pinkeissä arkivaatteissa). Kaikkien varovaisten värikokeilujen sivussa olen edelleenkin karttanut sinistä, koska se nyt vaan ei oo mun juttu. Punainen on ehdoton rakkausvärini, mutta nyt pikkuhiljaa myös sininen on alkanut kummitella mielessäni.

Varkain mielessäni alkoi itää ajatus tummansinisestä (vaaleansininen on edelleen ehdoton ei) hieman kiiltäväpintaisesta paitapuserosta. Jostain syystä tumman sinisen ja oliviinvihreän yhdistelmä tuntuu hyvältä ainakin tietokoneen ruudulta. Ehkä koitan löytää jostain haaveilemani paidan ja katsoa, josko osaisin käyttää väriä ihan oikeasti.

Polyvoren kollaasissa pari sinistä paitaa ja oliiviviset reisitaskuhousut. Lottovoittajana tietysti yhdistettynä Louboutinin kenkiin, Alexander Wangin laukkuun ja Alexander McQueenin huiviin, mutta todellisuudessa ehkä johonkin muuhun.

Teehetki

Illan pimeydessä on mukava käpertyä sohvalle katsomaan leffoja ja nauttia samalla uudessa kannussa haudutettua teetä.

Marimekon Oiva-teekannu on lahja vanhemmiltani, seuraksi oli pakko ostaa ainakin aluksi pari kappaletta kaupunkikuvioisia mukeja. Jatkossa teeastiasto voisi saada lisäystä parista Marimekon pilkullisesta pikkumukista ja isoista teekupeista, joulupukki vink vink... Teehetket kaipaavat tietenkin myös sitä hyvää teetä. Täytynee marssia kauppaan pikimmiten, sillä eilen hörppimämme Berliinistä ostettu Rooibos-Earl Grey oli nähnyt parasta ennen -päiväyksensä jo tammikuussa, oho hups.

3 x Martensit

Nettikauppasurffailu on vaarallinen harrastus, tällä kertaa mielen sopukoista alkoi yhtäkkiä kaivautua esille tuttu himo Dr. Martensin maihareita kohtaan.

Ei kai siinä mitään, mutta kauan kuolattuja Martenseja pitäisi ostaa varmaan kerralla kolmet, koska en osaa päättää, mitkä niistä olisivat ihanimmat.

Mustat perusmartensit houkuttaisivat, koska ne sopisivat kaiken kanssa kaikkina päivinä, punaiset kiiltonahkamaiharit taas ovat i-ha-nat, voisin vaikka syödä nuo, aivan täydelliset. Täydelliset ovat myös korolliset Diva Darciet, näitä olen Ebaysta koittanut silloin tällöin metsästääkin, jospa joskus vielä löytyisi omassa koossani.

Kuvat drmartens.com

Kevään ostoslista

Kevään ostoslistalta löytyy ainakin farkkushortsit, jotka jäivät viime kesänä jostain kumman syystä ostamatta, kapeat reisitaskuhousut ja kauan haussa olleet korkeat avokkaat. Lisäksi tummille pillifarkuillekin löytyisi tarvetta. Vai pitäisikö ehkä hankkiakin liuhulahkeet, kun ne kuulemma ovat tulossa taas pinnalle...hmmhmm.



Farkkushortsit on napattu H&M:ltä, muut kuvat Forever21:ltä.

Ruutupaita haussa

Tällä viikolla on taas tullut vietettyä suurin osa päivistä eräässä tietyssä ruutupaidassa, eli STC DNM:n vihreä-musta-valkoisessa, ihanan pehmeässä miestenpaidassa, josta on tullut yksi lempivaatteistani. Paitaa tekisi mieli käyttää vain niin usein, että sitä ei meinaa ehtiä edes pestä. Nyt olisikin ostoslistalla jokin samantyyppinen paita kaveriksi tälle vanhalle.

Katsoin varsin H&M:n nettikauppaa, siellä oli muutama ruutupaita ja varsinkin yksi pisti silmääni. Tässäpä ehkä vähän naisellisempi versio löysälle miestenpaidalleni, pitääpä käydä etsimässä tätä kaupasta sovitettavaksi joku päivä.

Ainiin muuten, olin eilen Disco Ensemblen keikalla 45 Specialissa. Keikka oli mahtava, mutta jälkeenpäin jäi muistoksi tinnitus oikeaan korvaan, joka vaivaa edelleen. Pitikin unohtaa korvatulpat kotiin. Nyt ei voi muuta kuin toivoa että vaiva jättäisi rauhaan, meinaa olla varsin ärsyttävää... 

Nyt jatkan Terminator kakkosen katsomista, poikakaveri hokee vieressä koko ajan, että nyt tulee hyvä kohta, kato nyt! :D

Syksyn halutuimmat kengät

Nykyisestä kenkävalikoimastani uupuu täysin korkokengät, joilla olisi mukava ja helppo kävellä myös talvella. Tukevilla kiilakoroilla ja näyttävällä vetoketjulla varustetut Vagabondin Thelmat täyttäisivät kenkäkaappini puutteet täydellisesti, en vain ole vielä onnistunut löytämään mistään omaa kokoani. Täytyy jatkaa etsintöjä ja tarkkailla Vagabondin verkkokauppaa silmä kovana, jospa sinne vaikka tulisi lisää pieniä kokoja.

Kuva vagabond.com

Lompakkohaaveita

Haaveissani on ollut keväästä asti uusi lompakko, mutta sopivaa yksilöä ei ole sattunut vastaan, eipä sillä että olisin sitä kovin ahkerasti hakenutkaan... Nyt hyvinkin pätevä ehdokas on löytynyt All Saintsin verkkokaupasta, vielä kun sen raskisi tilata. Olen halvempien postikulujen toivossa houkutellut kavereita tilaamaan myös jotain, mutta vielä ei ole kukaan oikein lämmennyt.

All Saints Scala purse

Hmm hmm, saa nähdä pitääkö minun kotiuttaa tämä kaunotar heti vai kenties räpsytellä ripsiä poikaystävälle ja odottaa joulua.

Kuvat All Saints

Ps. Muutin blogin ulkoasua yksinkertaisemmaksi ja valoisammaksi. Mitä mieltä olette? Kumpi miellyttää teidän silmäänne enemmän?

Pettymyksen tuottanut takkiehdokas

Zaran nettisivuilta bongattu vihreä puuvillaparka aiheutti ensin pettymyksen siksi, ettei sitä Oulusta käsin voinut hankkia. Yllättäen eteeni ilmestyi täydellinen ratkaisu ongelmaan, äitini lähti Helsinkiin kahden viikon koulutukseen, joten hän lupasi käydä hakemassa kyseisen takin Zarasta samalla reissulla.

Ikävä kyllä takki tuotti uuden pettymyksen. Malli on säkkimäinen ja huppuviritelmä liian outo ja suuri makuuni. Hupun saa toki irroitettua, mutta takki näytti hölmöltä myös ilman huppua. Myöskään takin laatu ei ollut kummoinen sen lähes sadan euron hintaan nähden.

Kuvassa takki näyttää itseasiassa melko hyvältä, rupesin jo uudestaan harkitsemaan takin pitämistä kuvan nähtyäni, mutta ei, se ei vaan tunnu omalta.

Onni onnettomuudessa: äiti vietti Helsingissä viikon ja tuli viikonlopuksi kotiin, joten hän lähtee tänä iltana taas kohti pääkaupunkia ja käy palauttamassa takin. Tulipahan kokeiltua nyt tuotakin vaihtoehtoa, niin ei tarvitse harmitella sen perään. Takinmetsästys jatkuu edelleen.

Syksyn shoppailulakko ja armytakin metsästys

Syksyn hankintalistalla on tasan yksi asia: army/maiharitakki.

Ostoslistan lyhyys johtuu kahdesta asiasta. Siitä, etten oikeastikaan tarvitse tällähetkellä muuta kuin käytännöllisen ulkoilutakin, ja siitä, että olen viimeaikoina shoppaillut paljon asuntomme säilytystilaan ja pankkitilin saldoon nähden.

Tämänpä takia päätinkin aloittaa syyskuun loppuun kestävän shoppailulakon, joka tarkoittaa sitä, etten osta mitään, ellei sitten tapahdu jotain kamalaa, jolloin on pakko ostaa esim. rikkoutuneen tilalle uusi ja niin edespäin. Ainoa poikkeus lakkoon on tosiaan se takki, mutta ellen löydä juuri täydellistä takkia, niin sinnittelen syksyn kaapista löytyvillä versioilla.
Lisäksi haastan itseni uuden ostamisen sijaan ottamaan enemmän irti vanhoista vaatteista, kengistä ja asusteista. Siivosin vasta vaatekaappini ja perukoilta löytyi vaikka millä mitalla ainiin mulla on tämmönenkin! -vaatteita. Yritän siis shoppailulakkoni ajan "shoppailla" omassa kaapissani ja koittaa käyttää sen sisältöä mahdollisimman monipuolisesti.

Millainen sen takin sitten pitäisi olla?
Haluaisin takin, joka on rento, sopivan lämmin syksyyn ja kevääseen, ja jota voi käyttää sekä ulkoillessa että kaupungilla, koulussa ym. Muutama melkein mielikuviani vastaava takki on tullut jo vastaan, mutten ole ehkä vielä löytänyt juuri sellaista, jonka haluaisin.

Kuva H&M

H&M:n takki on ihan kiva, mutta olin ajatellut hieman lyhyempää mallia. Ongelma ratkeaisi tietysti sovittamalla, mutta miksei takkeja voi tulla Oulun myymälään, jotta pääsisin tuskastani!

Laadukkaampi ja hintavampi silmiini osunut versio majailee R-Collectionilla. Bongasin takin ensin ystäväni päällä ja nopean R-Collectionin liikkeessä pyörähtämisen jälkeen takki vaikutti (varsinkin hioista) malliltaan liian leveältä. Pitänee vielä käydä tutkailemassa sitä.

Kuva r-collection.com

Takin metsästys jatkuu vielä. Täytyy käydä pyörähtämässä ainakin Oulun partiokaupoissa ja vastaavissa, ehkä sieltä löytyisi jotain mielikuviini sopivaa.