Joulutunnelmaa möksällä osa 2

Joulu on sujunut mukavasti hyvän ruuan, lautapelien, moottorikelkkailun, leffojen ja kirjan parissa. Tässäpä vielä vähän lisää kuvia mökiltä joulunvietosta.

 

Nappasin kotoa ennen lähtöä siskon kirjahyllystä Ps. Rakastan sinua -kirjan, kun halusin jotain kevyttä lukemista jouluksi. Kirja on ihan jees, ei mikään kovin loistava tapaus, mutta kyllähän tuota hömpännälässä lukee. (Taustalla näkyy Ubongo-peli, jonka saimme joululahjaksi. On aika hauska aivojumppaakin vaativa peli!)

 

Yksi tämänkin joulun pelatuimmista lautapeleistä oli Menolippu (jota yllä olevassa upeassa kuvassa juuri pelataan), jonka sain viime jouluna armaalta Artultani lahjaksi. Mainio peli!

Kamerasta ei kyllä löytynyt minusta kovinkaan monta kuvaa, kun häärin itse enemmän kameran takana. Lisäksi ehkä välttelin hieman kameraa meikittömän naamani ja sojottavan tukkani kanssa, kuvauksellisuuttani ei myöskään parantanut outo allerginen reaktio (emme ole varmoja mikä sen aiheutti), joka sai koko kehoni ihoon nousemaan punaisen ja näppyisen ihottuman (meni onneksi allergialääkkeellä ja kortisonivoiteella ohi melko pian).

Yllä joulukoiramme, joka houkuteltiin piparin avulla pysymään edes pari sekuntia paikoillaan. Koirakin nauttii mökillä olosta aina täysin siemauksin ja juoksee sataa ja tuhatta pihaa ympäri. Waldo on myös todistanut olevansa oiva porokoira, monet porot on kesäisin hädistelty pelloilta tallaamasta viljaa ja sitten kiltisti juostu takaisin kotiin. Mökkimme naapurissa asustava ukkimme oli kovasti sitä mieltä, ettei tuollainen kaupunkilaiskoira osaa poroja ajaa ja jos lähteekin ajamaan niin turha sitä on takaisin odottaa, kun se karkaa varmasti jos sen irti päästää. Kylläpä ukin epäilykset osoittautuivat vääräksi kun meidän kelpo hurttamme hoiti homman kunnialla kotiin. On se vaan niin paras koira <3

Alla todisteita siitä, että meikäläinenkin puki potan päähän ja pisti nokkansa ulos, vaikka vähän uhkailinkin pysytellä sisällä koko joulun. Kävin ensin kelkkailemassa pikkuveljen kyydissä ja ajoin sitten parit reissut itsekin, olihan se hauskaa niinkuin aina!

 

Isovanhempamme asuvat tosiaan siinä sadan metrin päässä mökistämme, ja ukki on poromiehiä. Isä ja veli kävivät joka aamu ukin kanssa ruokkimassa porot, itse en jaksanut herätä tarpeeksi aikaisin kertaakaan (tai oikeastaan olin yleensä silloin jo hereillä, mutten vain jaksanut lähteä vielä ulos). Sisko kävi sentään yhtenä aamuna ikuistamassa pari poroa kameralle asti.

Waldo sai myös kaksi joulupakettia. Toisesta löytyi iso puruluu, toinen piti sisällään possu-purulelun, jonka röhkivä ääni pelotti Waldoa kovasti ensimmäisen illan, mutta joulupäivänä possu ja koira alkoivat jo ystävystyä keskenään.

Joululahjojani voisin koittaa kuvailla tännekin vähän näkyviin vaikka huomenna, mutta sanottakoon, että ainakin ainaiset 'haluan Emut kun varpaita palelee' -kitinäni saivat lopun kun lahjapaperista kuoriutui postipaketti suoraan Australiasta. Kaikki saamani lahjat olivat kyllä tosi mieleisiä ja tulivat tarpeeseen. Huomenna olisi tarkoitus lähteä vielä ostamaan yhtä lahjaa, nimittäin uutta sänkyä, jota varten saimme Artun kanssa molemmat rahaa lahjaksi. Sänkyshoppailun lomassa voisi ehkä ihan pikkuisen myös piipahtaa muidenkin alennusmyyntien parissa, mutta pitää yrittää olla ostamatta kovin mahdottomasti mitään.

Joulutunnelmaa möksällä

Saavuimme mökille Kuusamon korpeen tuossa kolmen jälkeen päivällä. Tavaroiden purkamisen jälkeen laitoin villasukat jalkaan ja nautin lasin punaviiniglögiä lämpimän leivinuunin vieressä, aah.

Olin aikonut viettää tietokoneettoman joulun, mutta innostuin kuitenkin ottamaan kuvia ja halusin niitä heittää tännekin näkyviin, kun ei muutakaan tekemistä ollut. Äidin läppärillä ei kuvankäsittelyohjelmia ollut, joten kuvakoot ja kaikki muutkin ovat mitä sattuu jne, mutta olkoon.

Karvakuonomme Waldo

Vanha radio vanhan ompelukonepöydän päällä

Tuohikontti

Keittön söpö pikkupöytä 50-luvulta

Mökkimme ei ole mikään pikkuruinen kesämökki, vaan vanha tilava maalaistalo, jossa isän isosetä vaimoineen asui kauan sitten, mutta lapsettoman pariskunnan kuoltua tila päätyi ukilleni, jolta isäni puolestaan sai talon ennakkoperintönä muutamia vuosia sitten. Punaisen kaksikerroksisen talon lisäksi pihapiirissä on iso navetta, jossa meitä edeltävät vuokralaiset pitivät kahta hevosta. Unelmanani olisi ottaa tänne kesällä vuokrahevosia, olisi ihana ratsastella metsätiellä ja viereisellä pellolla.

Kolme yötä jouluun on

...laskin aivan itse äsken. Täällä aletaan olla jo melko pitkälti joulutunnelmissa. Kun kaikki suklaakonvehdit oli vihdoin saatu valmiiksi, joulusiivous viimeisteltyä ja kaikki muukin tarpeellinen tehtyä, päätin rentoutua telkkarin ääreen kädessä höyryävä lasi glögiä ja dvd-soittimessa Täydellisten naisten kolmostuotantokausi. Sytytin vielä ihanan jouluisia tuoksukynttilöitä, niin kylläpä tulvahti mieleen joulufiilikset.

Poikaystävä lähti jo tänään perheensä luo kotiin, itse käyn huomenna vielä paketoimassa lahjoja (talkoohommia, joilla kerätään rahaa veljeni jääkiekkojoukkueelle) ja alan sitten itsekin täysin joulun viettoon. Torstaina lähdemme perheeni kanssa Kuusamoon mökille jouluksi.

Sain otettua konvehdeista muuten jopa kuvia ennen kuin ne lahjoitettiin herkkusuille eteenpäin. Laitoimme erilaisia konvehteja pieniin lahjarasioihin ja annamme niitä sitten vanhemmille ja isovanhemmille lahjaksi. Tuli aika nättejä vaikka itse sanonkin!

Joulutohinoissa unohdin myös eilen kuvata pari uutta juttua. Asokselta tilaamani paketti tuli vihdoin, mietinkin jo että onko se mennyt hukkaan kun sitä ei kuulunut. Paketista paljastui kaksi tuplasormusta, harmaa huppari ja pari juolulahjajuttua poikakaverille. Hyvä että paketti ehti tulla nyt, että sain ne lahjat pakettiin hyvissä ajoin.

 

Toinen sormuksista sopi minulle täydellisesti, mutta toinen oli aivan liian iso. Isompi sormus on miestenpuolelta, joten ei ihme että se oli iso pikkuisiin sormiini...  Sormuksen patinoitunut metalli miellytti minua kovasti ja innostuin siitä niin paljon, että minun oli pakko kokeilla olisiko miesten koko S/M mitenkään pysynyt sormissani, mutta ei. Harmi.

Huppari oli hyvä, vaikkei ihan sellainen kuin olin kuvitellut. Paidan nimi oli Contrast Cord Hoodie Lounge Dress, ja sen olisi pitänyt olla mekko, mutta minulla huppari ulottuu niukin naukin takapuolen alle, eikä kyllä pysy siellä kävellessä, joten pelkkänä mekkona en sitä voi oikein käyttää. Pidän paidan kuitenkin, se on mukavan pehmeää ja ohutta kangasta. Laitoin eilen paidan alle harmaan trikoohameen, joka antaa helmalle sopivasti tarvittavaa lisäpituutta, jolloin asu on oikein mukava ja rento, muttei siveetön liian lyhyen helman takia ;D Hupparista kuvia myöhemmin, nyt taidan palata Täykkäreiden pariin. Hyvää joulua kaikille!

Konvehtitehtailua

Eilen tehtailimme poikaystäväni kanssa konvehteja, joita aiomme lahjoittaa sukulaisille jouluna. Aamupäivä kului uuden pelin parissa (Artulla oli lauantaina synttärit ja ostin hänelle papujenkasvatus-korttipelin, josta hän oli kauan puhunut), jonka jälkeen kävimme kaupungilla. Minulla meinasi iskeä joululahjapaniikki, kun yhtäkkiä tajusin ettei minulla ole isälle vielä mitään ja lopulta ostin sisarustenikin lahjoja vähän uusiksi, enkä meinannut enää tietää mitä tekisin päässäni kehittelemien lahjaongelmien kanssa.

Päällä oli ikivanhat punaiset housut ja bändipaita.

Housut ostettu Brightonista, Englannista 4 vuotta sitten (en muista kauppaa tai housujen merkkiä), t-paita Green Dayn konsertista, neule H&M, pipo Seppälä, ranteessa lempparikoru Pieces, kengät Bianco.

Lahjapaniikkien jälkeen aloitimme suklaakonvehtiurakan. Alku sujui hyvin, hakkasimme ja talloimme Domino-keksejä hajalle innoissamme sekä pyörittelimme keksimössöstä ja vaniljatuorejuustosta palleroita, mutta kun pallot piti kuorruttaa suklaalla niin alkoivatkin taas ongelmat ja hermojen kiristys. Minä oikeastaan vain nauroin vieressä hysteerisesti, kun Arttu kirosi sottaavan suklaan kanssa.

Domino-pallojen lisäksi teemme tänään konvehteja silikonimuoteissa. Sydämiin olisi takoitus sekoittaa tummaa- ja valkosuklaata, pipariukkoihin tulee maitosuklaata ja pähkinärouhetta.

Arttu tuolla jo aloitteleekin suklaan sulattelua, pitää varmaan mennä auttamaan.

Voihan väsymys

Voi kertoa, että nyt kyllä väsyttää. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet koulussa melkoisen raskaita ja lisäksi olen nukkunutkin melko huonosti tai muuten vain liian vähän, varsinkin viimeisten viiden päivän aikana.

Tänään oli kuitenkin viimeinen päivä koulua, joten joululoma alkoi, jee! Tai no loma ja loma, vielä pitäisi jaksaa koulua sen verran, että kirjoittelis parit tehtävät alta pois, ja seuraavat kolme päivää olen töissä, kuten myös ensi viikolla sekä joulun jälkeisellä viikolla pari päivää. Eli juuri kun ehdin iloita lomasta, tajusin että eipä minulla oikein mitään lomaa olekaan.

Jos loma ei tuota ilon aiheita, niin yritän iloita muista pienistä asioista, kuten ruuasta. Äsken söinkin herkkuruokaa, joka kyllä toi hyvän mielen. Tein ihan itse itselleni (ja tietty tuolle parrakkaalle puoliskolle) porsaan filettä, uunijuureksia ja halloumijuustoa. Halloumi on kyllä tosi herkkua, se jos mikä tuo paremman mielen huononakin päivänä.

Nyt ajattelin laittaa niitä viimeisiä koulujuttuja alulle ja istahtaa sitten sohvalle tuijottamaan Salkkareita.

Telkkarin katselun lomassa ajattelin hengata kuvassa näkyvien pehmeiden asioiden kanssa. En ole kovin pinkin ystävä, mutta nuo pinkit pörrösukat on kyllä parhautta.
Tänään sain päähäni, että nyt tuo harmaa pipo on saatava valmiiksi, eihän se olekaan lojunut keskeneräisenä käsityölaatikossa kuin vuoden... Tänään väännän sen kyllä valmiiksi, se on varma se!

Parit sunnuntain fiilistelybiisit

Mielestäni viime kesän ehdoton kesäbiisi oli Mokoman Hei hei heinäkuu. Vaikkei enää olekaan kesä, niin vallan mainiosti kappale toimii myös akustisena näin talvellakin.



Yhtä mainiosti toimii myös Kuu saa valtaansa auringolta. Videot on Tampereen Levykauppa Äxän avajaisista 1.12.2010.

Pikkujoulut

Eilen olin pikkujouluissa, tuli juotua viiniä ja halpoja skumppalasillisia melkoinen määrä ja tanssittua pilkkuun asti. Kotiin tultuani kaaduin sänkyyn ja nukahdin valot ja vaatteet päällä, melkoinen meno oli. Vieläkin on ihan puhti pois, mutta pitäisi jaksaa ihan näillä näppäimillä raahautua ystävän luo illanviettoon. Kävelen kaverin luo, lysähdän sohvalle ja käsken jonkun syöttää minulle karjalanpiirakoita ja munavoita, nam...

Nopea vilaus eilisestä asusta. Ehdin ottaa itselaukaisimella kaksi kuvaa, joista toinen epäonnistui ja sitten kamerasta loppui virta, TAAS. Millonhan saisin ladattua akut kunnolla ettei aina kävisi niin, että kun kiireessä koittaa saada ennen lähtöä kuvan vaatteista niin akku loppuu. Niin on tainnut käydä nyt ainakin viimeisillä neljällä kerralla, miksen opi tästä mitään??

Mekko, leggarit ja kapeampi niittiranneke Lindex, vyö ja
toinen ranneke torilta, sormus H&M

Sormessa oli uusi haarniskasormus, en saanut vielä tähän hätään siitä lähempää kuvaa sen kameran takia, mutta myöhemmin sitten.