Aurinkoinen sunnuntai

Alla muutama kuva tämän aurinkoisen ja maaliskuun ensimmäisen sunnuntain vietosta.

Aamu kului sohvalla niskajumia potien, parin särkylääkkeen ja lämpimän niskatyynyn avulla perjantaisen Stam1nan keikan jumiuttama niska saatiin taas sen verran vetreytettyä, että lähdimme Artun kanssa käppäilemään kaupunkiin. Kävin myös hyödyntämässä Kookengässä saamani alennuskupongin, tästä ostoksesta lisää vähän myöhemmin.

Iltapäivä on kulunut kirjojen ja teekupposen seurassa. Artun lähtiessä urheilemaan minä pistin teepannun tulille ja istuskelin lueskelemassa pääsykoekirjaa ja David Nichollsin romaania Sinä päivänä.

Sunnuntain kotoiluasuna perjantaina keikalta ostettu t-paita, uudet H&M:n farkut ja Gina Tricotin ruutupaita. Auringonpaisteen lisäksi olen nautiskellut Artulta saamistani kukista ja appelsiinien  C-vitamiinista sisäisesti ja ulkoisesti. Kukkien ja hedelmien pirteät värit saavat jo niitä katsellessa piristymään ja odottamaan kevättä aina vain enemmän.

Sinisen vihaajasta joksikin muuksi

Teini-iässä suhtauduin värien käyttöön vaatteissa suurella varauksella. Tietyssä vaiheessa pukeuduin lähinnä mustaan ja korkeintaan pieniin punaisen ja armeijanvihreän pilkahduksiin, mutta AINA vain yhteen väriin mustan lisäksi. Vihreän ja punaisen yhdistelmässä tunsin oloni liikennevaloiksi. Pinkki oli mielestäni ällö tyttöväri, sinistä olen inhonnut aina, enkä ole koskaan omistanut juurikaan sinistä missään muodossa. Farkut ovat ainoa poikkeus, ne eivät ole sinisiä, vaan farkkuja :D

Ensin huomasin kykeneväni yhdistämään asuun useampaakin kuin yhtä väriä mustan kanssa. Seuraavaksi hankin iloisen värisiä treenivaatteita, koska pirteissä väreissä nyt vaan on kivempi reippailla. Yhtäkkiä huomasin pitäväni pinkistä. Hommasin pinkit lenkkarit ja gollegehaalarin (edelleenkään en tosin osaisi kuvitella itseäni oikeissa pinkeissä arkivaatteissa). Kaikkien varovaisten värikokeilujen sivussa olen edelleenkin karttanut sinistä, koska se nyt vaan ei oo mun juttu. Punainen on ehdoton rakkausvärini, mutta nyt pikkuhiljaa myös sininen on alkanut kummitella mielessäni.

Varkain mielessäni alkoi itää ajatus tummansinisestä (vaaleansininen on edelleen ehdoton ei) hieman kiiltäväpintaisesta paitapuserosta. Jostain syystä tumman sinisen ja oliviinvihreän yhdistelmä tuntuu hyvältä ainakin tietokoneen ruudulta. Ehkä koitan löytää jostain haaveilemani paidan ja katsoa, josko osaisin käyttää väriä ihan oikeasti.

Polyvoren kollaasissa pari sinistä paitaa ja oliiviviset reisitaskuhousut. Lottovoittajana tietysti yhdistettynä Louboutinin kenkiin, Alexander Wangin laukkuun ja Alexander McQueenin huiviin, mutta todellisuudessa ehkä johonkin muuhun.

Poikakaverifarkut ja bleiseri yhteen soppii

Maanantaina vetäisin pitkästä aikaa bleiserini pois kaapista pölyttymästä. Aamupalaa syödessä lueskelin blogeja ja näin useammankin kuvan, joissa oli yhdistetty bleiseri löysiin boyfriend-farkkuihin. Kyseinen yhdistelmä toimii aina ja näytti taas niin kivalta, että piti alkaa heti matkimaan. Löysälahkeiset ja revityt farkut siis mustan bleiserin kaveriksi, mukaan valkoinen t-paita luurankokuosilla, jalkaan korot ja eikun menoksi. Okei, menin vain kirjastoon lukemaan, harmikseni päivän ohjelmassa ei ollut mitään muita menoja kuin tylsää kirjaston penkkien kulutusta. Kerrankin kun jaksaa pukeutua muuhunkin kuin villasukkiksiin ja ikivanhoihin tunikoihin, niin mitä sitä nyt turhaan ihmisten ilmoille näyttäytymään...

Farkut ja jakku on H&M:ltä, t-paita Gina Tricot ja kengät Dr. Martens.

Ps. Kävin tänään kaupoissa katselemassa ja sovittelemassa ihania kevään uutuuskenkiä. Kaikkien niiden balleriinojen ja avokkaiden keskellä tuli kauhea hinku saada kevät tänne heti nyt. Sulakaa lumet äkkiä, jooko?

Pps. Saatoin bongata eräät super herkut kengät, jotka mitä luultavimmin tullaan näkemään meikäläisen jaloissa kunhan kadut ovat sulana lumesta. Pitää ehkä käydä vielä vähän kuolailemassa niitä nettikaupoissa...

Hyvää ystävänpäivää!

Kiitos teille kaikki ihanat ja rakkaat ystäväni, jotka olette olemassa ihan vain piristääksenne, rakastaaksenne ja tukeaksenne minua. No ehkä parista muustakin syystä saatatte olla olemassa, mutta nämä seikat ovat aika kivoja. Ystäviään pitäisi muistaa kyllä ihan joka päivä, mutta jos ihan aina ei muista kertoa parhaimmista parhaille ystäville ja kavereille, kuinka heistä välittää, niin ainakin tänään se on hyvä tehdä. Ihanaiset ystäväni, rakastan teitä kovasti!

Haluan muistaa teitä tämän sympaattisen Flight of the Conchordsien biisin muodossa (koska onhan ne vaan ihkui).

Hyvää ystävänpäivää!



Minä jatkan nyt iltaa katsellen elokuvaa ja porsastelemalla valkosuklaa-mascarponecreppeillä, joita Arttu valmistaa minulle parhaillaan tämän Masterchef-reseptin mukaan.

Everybody asks me why I'm smiling out from ear to ear

On tänään onnen päivä, ei murheesta häivää... Tällä hetkellä hymy meikäläisen naamalla on ihan korviin asti ja on tosi hyvä fiilis. Iloiseen mieleen ei ole sinäänsä mitään erityistä syytä. Tämä päivä vaan on ollut jotenkin erityisen mukava pienten kivojen asioiden myötä.

Kattokaa nyt miten söpöjä! 

Näiden herkulliset värit sai hymyn levenemään entisestään 

(kuten myös takapuoleni, kun näitä mussutin, mutta ehkä pari ei haittaa)

Kävin kampaajalla laitattamassa vähän uutta ilmettä hiuksille. Hain Stockmannilta namia salaattia ja kolme pikkuista ihanaa macaronia jälkkäriksi. Käyskentelin Kauppahallissa ihan muuten vain. Kuuntelin kotona Beyoncen Love On Topia sata kertaa putkeen ja tanssinut ympäri olohuonetta. Luin pääsykoekirjoja ja join teetä. Katselin ikkunasta kirkasta talvisäätä ja ihmisiä kadulla. Teki mieli käydä halaamassa kaikkia ja hymyillä leveästi. Ehkä olen seonnut tai sitten on vain ihan hyvä välillä ollakin superinnoissaan ja iloinen ilman mitään järkevää syytä.

Olen rakastunut tähän biisiin ja olenkin kuunnellut tätä jatkuvasti viimeiset pari päivää (tai no aina silloin kun en ole kuunnellut eilen ilmestynyttä Stam1nan uusinta. Ai miten niin laaja musiikkimaku?:D)

Täytyy vain ihailla Beyoncea, ihan mahtava asenne ja meininki noissa live-esiintymisissä ja onhan nainen niin kauniskin, huhhuh mikä pakkaus. (Tosin tuo kultainen esiintymisasu ei ole kovin ihana, miksihän tuolla lärpäkkeelläkin on pitänyt peittää naisen söpö vauvamasu, höh)


Ääh, tästäkin videosta tuli niin hyvä fiilis ja energinen olo, pakko vähän vielä loikkia pitkin asuntoa ja sitten täytyy ehkä rauhoittua vielä vähän opiskelemaan, jos vaan jaksan pysyä edes hetken paikallani.

Nuppu

Pikkusiskon synttärilahja oli tänä vuonna pieni ja pehmoinen otus, joka nimettiin Nupuksi. Jopa tällaisen vannoutuneen koiraihmisen sydän lämpeni pikkuiselle aika kovasti, onhan sen vaan vastustamattoman söpö. (Kisu tosin otti jo tänä aamuna hieman kynsituntumaa siskon Marimekko-verhoihin, kauankohan vielä pieni ja viaton karvapallo pysyy yhtä ihanana ja viattomana... :D)

Pikkukisu ja jo seitsemän vuotta meillä majaillut koira eivät ole vielä liiemmin tutustuneet toisiinsa. Saa nähdä tuleeko näistä kahdesta parhaat kaverit vai ollaanko jatkuvasti hampaat irvessä ja niskavillat pystyssä. Toivotaan parasta.

Helmikuun ensimmäinen

Helmikuun ensimmäinen päivä kului vapaapäivästä nautiskellen. Päivään mahtui ystävien treffailua, hieman kauppojen kiertelyä, opiskelua ja muutaman uutuuslevyn kuuntelua kotona villasukat jalassa ja höyryävä teekuppi kädessä.

Sunnuntaina ystäviltä saadut ruusut alkoivat jo vedellä viimeisiään. Pitää ehkä joku päivä käydä ostamassa lisää kukkia, valkoiset leikkokukat kun ovat niin yksinkertaisen kauniita ja raikkaita, että piristävät koko asunnon läsnäolollaan.

Tiistaina postinjakaja pudotti luukusta Levykauppa Äxän paketin, joka piti sisällään ihanaista Amya ja Arktisia Apinoita. Ensi viikolla saapuu vielä paketti numero kaksi, joka pitää sisällään pitkään odotetun uutuuslevyn lempparibändiltä, jee!

Ulkona paukkui taas vaiheeksi reilut kaksikymmentä pakkasastetta, mutta onneksi sentään aurinko paistoi ja sai hangen kimmeltämään. Löysin Haloselta söpön jättitupsullisen pipon, jolle Arttu tosin vain nauroi...

Apua, nyt on pakko lähteä kuntosalia kohti että ehdin aamuspinningiin ja sieltä töihin, moro!