Hamelöytö omasta kaapista

Löysin kuin löysinkin vaatekaapista jotain ihan kivaa päälle tänään, alla näette tuloksen.

Hame Lindex, toppi ja neule H&M, kengät Vagabond, 

sormus Fashionology, rannekoru Pieces

Pari kolme vuotta sitten Lindexiltä ostettu hame on ollut melko vähällä käytöllä, mutta se päätyy aina tasaisin välein päälle ajatuksella no laitetaan nyt tuo kun sitä tulee niin harvoin käytettyä. Tykkään tuosta korkeasta vyötäröstä kovasti, mutta helma on vähän oudon pituinen minulle, jonka kaapista löytyy lähestulkoon pelkkää minimittaa. Mutta mukava tuo on päällä ja päätin että se on aivan hyvä, varsinkin kun pukee kaveriksi ronskimmat prätkäsappaat söpöjen korkkareiden sijaan, niin johan karisee mummovaikutelmat. Niin ja tuossa on taskut! Ehkä parhautta, jos hameessa on taskut!
Lähdin kokoamaan asua tuon hameen ympärille ja mietin kauan minkä paidan laitan. Arvoin monen valkoisen paidan välillä ja päädyin lopulta leveähelmaiseen toppiin, joka näyttää mielestäni ihan kivalta tuonne hameen sisään tungettuna.

Hehe, pikkusisko oli tehnyt söpön täytekakun iskälle. Loppuun vielä kuvasarja meidän perheen karvanaamasta, jota pääsen silittelemään ihan liian harvoin.

Uuniperunat

Jatketaan tänäkin sunnuntaina jo perinteeksi muodostuneella ruokalinjalla. Oikeasti kyseessä on perjantain herkuttelut, joita en vain ole vielä saanut naputeltua tänne. Perjantaina teimme uuniperunoita kanatäytteellä, oikein helppo mutta maukas ruokalaji.

Rosamunda-perunat pestään huolellisesti ja laitetaan pariin sataan asteeseen paistumaan noin tunniksi. Pottujen paistamisesta oli netissä jos jonkinmoista ohjetta, me teimme tällä kertaa niin, että pistelimme perunoihin haarukalla reikiä, käärimme folioon ja paistomme 225 asteessa tunteroisen. Paistoaika riippuu pottujen koosta, ja meidän perunoitamme olisi saanut vähän kauemmin vielä paistaa, kun ainakin minun toinen perunani oli hieman kova.

Täyte oli simppeli, paloittelimme yhden kanafileen pieniksi paloiksi, paistoimme sen sipulikuutioiden kanssa ja lisäsimme purkillisen Creme Bonjour Cuisinea.

Uuniperunoiden kaverina nautimme salaattia, johon heitin jäävuorisalaattia, kurkkua, paprikaa, ananasta ja maapähkinöitä. Hyvää oli.

Tänään ohjelmassa on isäni syntymäpäivät. Menemme parin tunnin päästä vanhemmilleni syömään, joten pitäisi tässä alkaa miettimään, että mitä laittaisin päälle. Haluaisin pukea jotain vähän erilaista ainaisten luottovaatteiden sijaan, mutta pää lyö ainakin vielä ihan tyhjää. Pitää katsoa josko kaappeja kaivelemalla keksisin jotain jännää, koitan raportoida saavutukseni myöhemmin.

Hiusunelmia

Kerroin pari postausta taaksepäin, että olen koukussa Glee-sarjaan. Sarja on täynnä upeita laulajia ja hienoja esityksiä, mutta lisäksi sarjaa katsoessa tulee ihasteltua ihania hiuksia. Kaikilla naisilla on sarjassa mitä kauneimmat hiukset, minäkin haluan! Erityisesti Rachelilla, eli Lea Michellellä on kadehdittavan lauluäänen ja ulkonäön lisäksi myös täydelliset hiukset, saanko varastaa ne, Lea kiltti?

Olen haaveillut pidemmistä hiuksista jo jonkin aikaa, osasyyllisenä Rachelin ja muiden Glee-tyyppien lisäksi mm. Nelliina. Hitsi vie sitä naista pitkine kiharakutreineen. Ei auta kuin koittaa tässä kasvattaa tätä kuontaloa ja toivoa, että meikäläisen kuiva pörrötukka taipuu yhtä kauniiksi kuin ihailun kohteilla...

Kuvat imdb.com

Löytö omasta kaapista

Joskus on päiviä, jolloin vaatekaappia penkoessaan kuulee itsensä sanovan ääneen oho, onko mulla tämmönenki. Tänään oli yksi niistä päivistä. Mikä kumma siinä on, kun hyviä, käyttökelpoisia ja ihan sopivia vaatteita vaan välillä löytää omasta vaatekaapistaan täysin unholaan jääneinä? Tänään löysin lipaston laatikosta hamosen, jonka periaatteessa muistin olevan olemassa, mutten ole vaan käyttänyt sitä piiiitkään aikaan. Hame on ystäväni käsialaa ja tehty minulle monta vuotta sitten lukioaikoina. Aikoinaan käytin hametta kovastikin, nyt sen näköjään oli levättävä piilossa tarpeeksi kauan, jotta sen voi taas kaivaa takaisin käyttöön.

Neule, toppi ja legginsit H&M, hame ystävän tekemä, 

kengät Vagabond, koru Fashionology

Hame on hauska yhditelmä mustaa ja punaista skottiruutua ja lisäilmettä tuo vielä vetoketju-, nappi- ja pitsisomisteet.
Alla pikku vilaus myös eilen uutta väriä saaneista hiuksista sekä parempia kuvia joululahjaksi saamastani Fashionologyn linnunkallokorusta, joka on vilahdellut asukuvissa, muttei muistaakseni vielä tarkemmissa lähikuvissa.

Simppeli arkiasu vol tuhat

Tänään päälle oli pakko vetäistä jotain helppoa ja rentoa, kun koko päivä on mennyt koulussa, töissä ja kampaajalla juostessa. Farkkuja ja puuvillaista neulepaitaa piristämään kiedoin kaulaan Biancon naruhässäkän ja pistin jalkaan väripilkuksi Puman punaiset kengät. Kuva on otettu aamuhämärässä, tajusin että nyt olisi voinut ottaa vasta asukuvat niin olisi saanut ihanista hiuksista kuvan tuon aamuisen sotkuläjän sijaan, mutta nyt puolestaan naama tuntui liian kuvauskelvottomalta pitkän ja kiireisen päivän jälkeen, joten tällä mennään.

Farkut Esprit, paita H&M, kengät Puma, naruhuivi Bianco

Pääsin äsken vasta kotiin pitkän päivän päätteeksi ja nyt ajattelin rentoutua ja pitää kunnon töllöntuijotus putken Gleen, Pasilan ja Täydellisten naisten parissa. Olen reilun viikon aikana koukuttunut ihan täysillä Gleehin, joka päivä on pakko katsoa jakso tai pari. Katsoin sitä telkkarista pari jaksoa silloin kun se alkoi Subilla näkyä, mutta se sitten unohtui.  Kaveri hehkutti vasta sarjaa ja aloin katsomaan sitä netistä, nyt minäkin olen ihan koukussa.

Kampaajakäynnillä hiukseni saivat saman värin kuin viimeksikin, eli juurikasvu värjättiin piiloon ja hiusten alaosissa olevat punaiset raidat (niskassa molemmin puolin kaksi punaista osiota) värjättiin uudestaan. Otsatukka muuttui sivuotsikseksi, mutta muita muutoksia ei oikeastaan tapahtunut.
Meikäläisen hamppupesäkekin tuntuu uskomattoman silkinpehmeältä kampaajan käsittelyn jälkeen, aaah. Mistä voi ostaa henkilökohtaisia hiusassistentteja, jotka hoitaisivat ja laittaisivat hiukset joka aamu yhtä upeiksi sillävälin kun itse vielä nuokkuu puoliunessa?

Junya Watanabe S2011

Junya Watanaben naisten kevätmallisto pitää sisällään raitoja, raitoja ja vielä vähän raitoja. Jokakeväiset seiloriraidat eivät minua pahemmin puhuttele, mutta tästä kokoelmasta löytyi pari asua, jotka miellyttivät minuakin. Musta-valkoraidat toimivat minun silmissäni paljon paremmin kun siniset ja hailakat versiot, varsinkin kun eripaksuiset, kerroksittain puetut raidat on ryyditetty liehuhelmoilla ja herrainkengillä lopputuloksena mielenkiintoisia mustavalkoisia asukokonaisuuksia.

(Mallien millä lie valkoisella pussilla peitetyt kasvot ovat kyllä yhtä aikaa aika hienot ja melko pelottavat.)

Syy siihen, että ylipäätään Junya Watanaben luomuksia päädyin katsomaan, on kuitenkin viime syksyn miestenmallistossa. Ihan mahtavia villapaitakuvioituja pikkutakkeja! Villapaitatakkien lisäksi mallistossa on vaikka mitä muuta hienoa, pääasiassa juurikin erilaisia takkeja lyhyillä housunlahkeilla höystettynä, huippua.

kuvat Style.com

Uusi pastaresepti kokeilussa

Sunnuntai näyttää olevan blogin virallinen ruokapostauspäivä, kun monena sunnuntaina on jo tullut ruuasta höpistyä. No mikäs siinä, ehkä otan tämän tavaksi. Sunnuntaina yleensä on eniten aikaa jopa miettiä, että mitä tekisi ruuaksi.

Tänään päätin kokeilla jotain uutta pastareseptiä, johon tulisi brie-juustoa, koska jääkaapissa nökötti juustokimpale tämän päivän parasta ennen -merkinnällä. Googlailin ohjeita ja vastaan tuli simppeli resepti tomaatilla ja basilikalla maustetusta brie-pastasta. Ohje oli jostain amerikkailaiselta ruokasivustolta (alkuperäinen ohje täällä), ja mitat olivat jenkkien yksiköissä ja annos oli tarkoitettu ruokkimaan kahdeksan henkeä, mutta ruoka oli helppo tekaista vähän sinnepäin haluamillaan ainemäärillä. Tein pastan suurinpiirtein alla olevilla määrillä ja lopputulos oli aivan hyvä.

Tarvitset:

n. 200g brietä
paketillisen kirsikka- tai luumutomaatteja (itse käytin 250g luumutomaatteja)
pari valkosipulinkynttä
½-1 dl oliiviöljyä
1-2 rkl balsamiviinietikkaa
suolaa ja pippuria
basilikaa (itse käytin yhden pienehkön kaupasta ostetun puskan)
pastaa (penneä tms.)

Aluksi sekoitetaan kulhoon kaikki muut ainekset paitsi basilika ja pasta. Juusto pilkotaan pienehköiksi kuutioiksi ja tomaatit puolitetaan, sekaan lisätään öljy, balsamico, valkosipulit pieneksi pilkottuna ja mausteet. Seos sekoitetaan ja jätetään maustumaan liinan alle. Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin antaa maustua 2-3 tuntia, mutta katsoin toisen lähes samanlaisen ohjeen, jossa käskettiin antaa maustua 1 tunti, otappa siitä selvää sitten. Itse annoin soosin muhia reilut 1,5 tuntia.

Kun juustot ja tomaatit ovat maustuneet, keitetään pasta sopivan al denteksi suolatussa vedessä. Valutettu, lämmin pasta sekoitetaan kulhossa maustuneeseen soosiin ja lopuksi lisätään revityt basilikanlehdet ja sekoitetaan vielä kevyesti.

Juusto sulaa mukavasti lämpimän pastan seassa ja lopputulos oli varsin herkullinen. Sekaan sopii hyvin myös jokin muu pehmeä juusto, voisin itse kokeilla jollain toisella juustolla tätä reseptiä joskus. Oma suhteeni brie-juustoon on nimittäin vähän mutkikas, koska mielestäni brie on yhtä aikaa sekä hyvää että pahaa... :D Jossain vaiheessa brietä syödessä tulee stoppi, jolloin koko juusto ei enää meinaa maistua ja pasta-annoksen loppupuolella meinasi käydä vähän niin.